Mitäänsanomatonta kunnanviihdettä tyhjille seinille?

Pari viikkoa sitten tuore Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson hämmästytti kyseenalaistamalla kulttuurirakennusten tarpeellisuuden ja epäilemällä jopa Helsingin tulevan musiikkitalon järkevyyttä.

Provokatiivista puheenvuoroa seurasi monenlaista kommentointia. Eräissä niistä epäiltiin, että maamme on täynnä kalliita kulttuuritaloja jotka lähinnä kumisevat tyhjyyttään.

Jonkun asiaan vihkiytyneen mukaan laitoksissa tehty taide ”johtaa yleisön kosiskeluun ja riskien karttamiseen”.

Koreografi Sanna Kekäläisen mielestä pönäkät instituutiot seinineen ”tuottavat ja ovat aina tuottaneet eräänlaista kiltistettyä ja mitäänsanomatonta valtion- ja kunnanviihdettä”, ja kaikki merkittävä taide on perinteisesti tehty näiden rakenteiden ulkopuolella.

Näin silmissäni nuoren itseni, kirkas- mutta ryppyotsaisena inttämässä jotakin samansuuntaista.

Koska tämänhetkinen kokemukseni kuitenkin kertoi toista, päätin seurata loppiaisesta tähän päivään millaista tyhjäkäyntiä Tampere-talo edustaa ja minkä sortin kunnanviihdettä siellä osin veronmaksajienkin euroilla tarjotaan.

Samanaikaisesti kun orkesterimme levytti Hannu Linnun johdolla Veli-Matti Puumalan musiikkia, valmistautui talo Sound of Musicin ensi-iltaan. Tampereen Komediateatterin ja Tampere-talon ohjelmatoimiston yhteisproduktiossa soittanut kamariorkesteri koostui orkesterimme muusikoista. Loppuunmyytyjä esityksiä 1800-paikkaisessa salissa oli kahden viikon sisällä kaksitoista.

Puhdasta kunnanviihdettä edustava orkesterimme soitti tänä aikana kaksi Ison salin konserttia.

Yleisöä kosiskeltiin Debussyn, Ravelin, R. Straussin, Kaipaisen, Bartókin, Salosen, Brittenin ja Respighin musiikilla ja pitkästytettiin keskinkertaisilla ja riskinottokyvyttömillä solisteilla kuten Li Wei Qin, Mihail Slobodianjuk, Lilli Paasikivi ja Olli Mustonen. Oikean taiteen päälle ymmärtämätön yleisö juhli huutaen bravoota orkesterille, solisteille ja Hannu Linnulle.

Orkesterin yhteisharjoitusten lomassa valmistautuivat Tampere Filharmonian pienyhtyeet kamarikonserttia varten. Naftaliinista oli kaivettu paitsi Telemannia ja Saint-Saënsia, myös Williamsia, Piazzollaa ja Kaipaista. Talossa harjoiteltu ohjelma esitettiin Tampereen Raatihuoneella.

Samalla kun seniorilaulantaa sisältäneen kuorokonsertin lavasteita purettiin Isossa salissa, harjoitteli oma orkesterimme Pienessä salissa Santtu Rouvalin johdolla lauantain lastenkonsertteja varten. Ohjelmassa on Pattersonin musiikkisatu Pieni Punahilkka Suomen ensiesityksenä. Muissa teoksissa pääsevät Tampereen konservatorion lapsisolistit kokeilemaan siipiään ammattiorkesterin kanssa. Nuorin esiintyjä on 9-vuotias.

Parhaillaan on alkamassa koko talon täyttävä kansainvälinen Beatles-tapahtuma konsertteineen ja symposiumeineen.

Niinä iltoina jolloin Isossa salissa ei ole ollut muita tilaisuuksia, on Tampereen oopperan kuoro harjoitellut Heikki Liimolan johdolla muutaman viikon päästä käynnistyvää Lohengrinia varten.

Päällekkäin ohjelmatoiminnan kanssa on talossa ollut lukuisia kokouksia, seminaareja, näyttelyjä ja juhlatilaisuuksia.

Missähän ne mahtavat olla, ne tyhjyyttään kumisevat talot? Missä pönäkät instituutiot?

Ja missä lienee se laitostunut taide? Ei välttämättä ainakaan taidelaitoksessa.