perjantai 23. lokakuuta 2009

Ihan huippua

Harva sana klassisen musiikin viestinnässä on yhtä kulunut kuin “huippu“. On huippukapellimestaria, huippusolistia, huippuhetkiä tai vaikka kamarimusiikkia huipulta, kuten meillä viime viikolla. Strategioissaan orkesterit pyrkivät, ellei nyt ihan maailman, niin ainakin Euroopan tai Pohjoismaiden huipulle.

Vaihteen vuoksi olisikin virkistävää nähdä ilmoitus, jossa sinfoniakonserttia bassosolisteineen mainostettaisiin esim. otsikolla ”Soittoa ja laulua syvältä”.

Viime perjantain Alppisinfonian esityksessä oltiin monin tavoin, ja ihan kirjaimellisestikin huipulla. Teoksessa kavuttiin vuorenhuipulta toiselle ja vaskiryhmä kajautti osuutensa Tampere-talon kattorakenteista.

Beethovenin viulukonserton solistilla Corey Cerovsekilla oli huippuhieno Stradivarius, joka aikanaan oli kuulunut itselleen Paganinille. Solistimme sattui kaiken lisäksi olemaan huippuälykäs nero, joka 16-vuotiaana oli suorittanut maisterin tutkinnot sekä matematiikasta että musiikista, ja muun askareen ohessa tohtorin tutkinnot 18-vuotiaana molemmista. Epätavallinen määrä lahjakkuutta yhdelle ihmiselle annettuna.

Orkesterissamme etsittiin kaksipäiväisen koesoittotilaisuuden avulla uutta konserttimestaria alkuviikosta. Konserttimestarin tehtävä on orkesterin taiteellisen kehityksen ja statuksen kannalta merkittävin, heti kapellimestarin jälkeen. Emme kyenneet tekemään ratkaisua muutaman loistavan mutta erilaisen kandidaatin välillä, vaan soitatamme heitä lisää keväällä, yhdessä orkesterin kanssa.

Kun myöhemmin keskustelin kahden kaukaa tulleen ulkomaalaisen finalistin kanssa, kertoi toinen hakeneensa paikkaa siksi, että täällä on taiteellisena johtajana Hannu Lintu. Toinen, kahden pienen lapsen isä, puolestaan oli etsiytynyt koesoittoon siksi että suomalaisissa kouluissa oli tiettävästi maailman parhaat oppimistulokset.

Näin se on. Osaaminen tulee osaamisen luo, huippu huippujen luo.

Nyt herätys, kansalliset brändityöryhmät ja kuntien valovoimatekijöitä pohtivat strategiapäälliköt! Kaivakaa vain esiin kaikki oikea osaaminen ja kertokaa siitä. Meillä on maa, jossa kasvaa paitsi maailmantason rauhansovittelijoita, myös omaleimaisia muotoilijoita ja muita taiteilijoita, koreografeja, kirjailijoita, säveltäjiä ja teatterintekijöitä. Suomalaiset kapellimestarit ovat erityisen ihmetyksen ja ihailun aiheena kaikkialla. Kansalliseen strategiaan tulisi kuulua huolenpito siitä, että sekä peruskoulutukseen että luovien alojen erityiskoulutukseen panostetaan kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti