Työn ja Tampereen juhlaa

Yksikään viikko ei mene suunnitelman mukaan.

Alkuviikon vietin virustaudissa ja purin työsähköposteja minikannettavalta, jota pystyi helposti käyttämään vuoteessa. Ajattelin näin pelastuvani loppuviikon rästitöiden aiheuttamalta kaaokselta.

Yritän yleensä pitää postilaatikossa vain ne viestit, jotka vaativat pikaisia toimenpiteitä. Viestejä oli 352, ja sain purettua ne noin puoleen. Vastasin mahdollisiin ja mahdottomiin kyselyihin, hoidin lähiviikkojen tuotantoihin liittyviä tarkistuksia ja delegointeja, sovin kokouksista ja neuvottelin palkkioista agenttien kanssa.

Yhden taiteilijan tuloa Tampereelle edeltää kymmenien sähköpostiviestien ennakkokirjeenvaihto. Esim. vierailevasta kapellimestarista lähtee ensimmäinen tiedustelu agentille paria vuotta ennen suunniteltua ajankohtaa. Jos jokin tarjotuista ajankohdista tärppää, edetään vähitellen neuvotteluihin ohjelmasta, palkkiosta ja muista ehdoista. Tarkistetaan nuotistoa varten minkä version kapellimestari mistäkin teoksesta haluaa. Kysytään minkä kokoisella jousistolla säestykset tai muuten pienempää jousistoa edellyttävät teokset halutaan toteuttaa. Sovitaan harjoitusaikataulut yhdistelemällä orkesterin normaalikäytäntö, kapellimestarin toiveet, Tampere-talon salien saatavuus, muusikoiden työehtosopimus ja solistin aikataulu.

Jossakin vaiheessa laaditaan yksityiskohtaiset kirjalliset sopimukset. Tiedotusta varten pyydetään kuvat ja CV:t ja palkanmaksujärjestelmää varten tilitietoihin liittyvät Iban- ja BIC-koodit, pankin katuosoite, taitelijan kotiosoite, verotusmaa ja syntymäaika. Pyydetään maasta riippuen erilaisia työnantajamaksuihin liittyviä todistuksia sekä mahdollinen lähdeverokortti.

Kuukautta paria ennen ajankohtaa varataan lennot ja hotellit. Annetaan agentille tiedot niistä. Samalla kysytään sopiiko kapellimestarille, että torstain harjoitusta on seuraamassa koululaisryhmä ja onko hän suostuvainen haastatteluihin ja muihin tapaamispyyntöihin. Sovitaan haastatteluiden kellonajat. Viikkoa ennen taiteilijan saapumista tilataan lentokenttätaksit ja tehdään muut viime hetken tarkistukset.

Orkesterin puolelta kirjeenvaihtoa käy konsertin tuottajana toimiva intendentti yksin. Agentin apuna on useita henkilöitä, mikä tarkoittaa että ohjelma- ja palkkioasiat, logistiikka ja PR on sovittava jokaisen kanssa erikseen. Työmäärää lisää myös, jos joutuu selittämään kansainvälisen agentuurin nuorelle harjoittelijalle perusasioita Suomesta tai vaikka EU:n sisäisestä sopimuskäytännöstä.

Konserttiviikon perjantaihin mennessä pitäisi olla kirkkaasti hallinnassa paitsi edessä oleva konsertti, myös seuraavan viikon yksityiskohdat. Ihannetilanteessa on perjantaina hetki aikaa levähtää varsinaisen toimistoajan ja konsertin välillä.

Viime viikon perjantaina oli aikataulu kuitenkin tavallista tiukempi. Sekä konsertin esittelytilaisuus Isossa salissa että asiakastilaisuus lämpiössä oli sovittu alkavaksi klo 18. Pormestarin ystävyyskaupunkidelegaatio oli tulossa VIP-aitioon vähän ennen seitsemää.

Koska toimistossa oli vajaamiehitys sairaslomista ja kongressimatkoista johtuen, hoidimme tiedottajamme Annen kanssa perjantain rutiineja kahdestaan. Juoksentelimme ympäri taloa valiten lyhimpiä ja tarkoituksenmukaisimpia reittejä. Kutsuvieraslippuja lipputoimistoon, informaatiota orkesterin ilmoitustaululle, esittelymateriaaleja lämpiötiloihin, orkesterin kuvataulu ala-aulaan.

Iltapäivällä istumme Hannu Linnun ja Topi Lehtipuun kanssa vaihtamassa ajatuksia mukavasti etenevästä yhteistyöprojektista. Tampereen 230-vuotisjuhlakonsertti alkaa muutaman tunnin kuluttua. Solisti on loistava ja ohjelmakokonaisuus hieno.

Samalla saan kännykkään puhelun Lontoon suuntanumerosta. Taas joku agentti tarjoamassa taiteilijaa, josta emme ole kiinnostuneita? Soittaja on kuitenkin Susie McLeod Lontoosta. joka ilmoittaa, että seuraavan viikon kapellimestarimme Thierry Fischer on sairastunut. Hän tekisi parhaansa saadakseen meille samantasoisen kapellimestarin tilalle. Mario Venzago saattaisi olla käytettävissä. Otamme Hannun kanssa tiedon huojentuneina vastaan. Tunnin kuluttua käy kuitenkin ilmi että Venzago ei pääse ja että kaikki agentin muutkin taiteilijat ovat jo kiinni jossakin. Meillä on edessämme todellinen ongelma, sillä Mahlerin sinfonia asettaa kapellimestarille omat vaatimuksensa.

Puoli kuudelta Hannu Lintu tulee takaisin taloon, käytyään välillä hotellissa. Toteamme, että ongelmaa ei voi jättää lepäämään viikonlopun ylitse. On tehtävä kriisisuunnitelma ja ratkaistava asia tänään. Aikavyöhykkeet huomioiden aloitamme idästä. Vaikka Singaporessa on jo yö, soitan Okko Kamun kännykkään. Okko on juuri astumassa Suomen koneeseen. “Ensi viikko RSO:ssa”, hän kuittaa lyhyesti.

Päätämme kutsua ohjelmatyöryhmän kokoon väliajalla. Siihen mennessä pitäisi saada selville vaihtoehdot päätösten pohjaksi. Minulla olisi puoli tuntia aikaa tarkistaa potentiaaliset suomalaiset sekä lähettää suurimmille eurooppalaisille agentuureille viesti. “Cancellation in Tampere, quality conductor needed next week, Mahler 5, Mozart concerto with Paul Lewis.” Toivon, että kahden tunnin aikaero auttaa meitä, vaikka onkin perjantai ja ovet jo sulkeutumassa eri puolilla Eurooppaa.

Juuri ennen konsertin alkua ehdin tekstata kyselyn Leif Segerstamille. Kesken konsertin näen puhelimen vilkkuvan. Leif soittaa. Juoksen lämpiöön ja kuulen vuolaan selostuksen maestron sijainnista Wienin valtionoopperan pääoveen nähden. Hän ei itse pääsisi, mutta vieressä seisoo oppilas, viehättävä persialainen kaunotar, joka olisi valmis opettelemaan Mahlerin vitosen Leifin kanssa vaikka yötä myöten seuraavien päivien ajan.

Väliajalla kokoonnumme muusikkoryhmän kanssa. Olen sitä ennen ehtinyt tulostaa viideltä agentilta tulleet vastaukset. Tulos ei ole kaksinen. Näyttää siltä, että seuraavalle viikolle on tarjolla vain kapellimestareita joilla ei ole töitä muuallakaan. Suuri saksalaisagentuuri tarjoaa romanialaista herraa, jolla on vaikuttava CV, mutta ilmeisestikin keikkakalenteri täysin tyhjänä. Tavallisin vastaus on: “Unfortunately we have no-one available”, Ehdotamme muusikoille muutamaa suomalaista joiden saatavuuden voisin saman tien tarkistaa, mutta vastaukseksi tulee vain päänpyörityksiä. Ei kiitos.

Kello käy, mutta New Yorkissa on vasta lounasaika. Ennen väliajan päättymistä soitan Hannu Linnun USA:n agentille Michal Schmidtille. Hän lupaa tarkistaa pari kapellimestariaan. Soitan myös Leifille, että emme tällä kertaa ole kutsumassa hänen suojattiaan, mutta panemme nimen mieleen myöhempiä aikoja varten.

Konsertin jälkeen Michal soittaa: tarjolla on kaksi herraa. Päädymme brasilialaissyntyiseen, Floridassa asuvaan Fabio Mechettiin, sillä toinen tarjokkaista, Josep Caballé- Domenech, on tulossa meille joka tapauksessa ensi keväänä.

Jäljellä on vielä palkkiosta ja muista yksityiskohdista sopiminen. Jään konsertin jälkeen toimistoon. Kiitän kaikkia vaivaamiani agentteja vastauksista ja kerron, että olemme jo saaneet kapellimestarin. Informoin solistin agenttia muutoksesta ja paneudun viikon 42 tuotantomääräykseen, joka piti saattaa eteenpäin jo aiemmin päivällä. Livahdan ulos talosta juuri ennen kuin hälyttimet alkavat soida.

On keskiyö, kun saavun kotiin. Michal soittaa ja ilmoittaa varanneensa lennot kapellimestarille. Ennen lippujen lunastamista hän haluaa hyväksyttää minulla niiden hinnan. Reilusti tehty.